Mitä tehdä riukuuntuneelle metsikölle ?

 Mitä tehdä riukuuntuneelle metsikölle ?


Raivaussahalla tehtyjen taimikonhoitojen jälkeen koittaa ensiharvennuksen aika. Ensiharvennus on ensimmäinen kerta metsänkiertokulun aikana, kun hakkuukone saapuu metsään. Ensiharvennuksessa metsästä poistetaan ensisijaisesti vioittuneet ja huonolaatuiset puut, jotta kasvatettaville puille saadaan kasvutilaa. Metsikköä väljennetään niin, että jäljelle jää noin puolet puista. Ensiharvennuksen ajankohta on 25-30 vuotta metsänuudistamisesta, puuston pituus on tällöin noin 12-16 metriä.



Aina taimikonhoitoja ei ole tehty, jonka vuoksi taimikko on jäänyt ylitiheäksi ja päässyt riukuuntumaan. Tällöin ensiharvennuksessa saatava puumäärä jäisi hyvin vähäiseksi, kun valtaosa puista ei ole kuitupuun mitoissa. Energiapuuhakkuu on tällöin varteenotettava vaihtoehto metsikön käsittelymenetelmäksi.

Energiapuuhakkuussa puuta korjataan yleensä karsittuna rankana tai kokopuuna. Energiapuuksi luokitellaan yleensä puu, joka on vähintään 4 senttimetriä läpimitaltaan, mutta kuitenkin ainespuuta pienempää. Energiapuuhakkuulla saadaan korjuukertymää kasvatettua huomattavasti tavalliseen ensiharvennukseen verrattuna.



Energiapuuhakkuuseen on mahdollista saada valtiolta kemera-tukea. Tuen määrä on 230 euroa hehtaarilta. Jos korjattavan puun määrä ylittää 35 kuutiota hehtaarilta, tukea voi saada 430 euroa. Kemera-tuki on veronalaista tukea ja se maksetaan, kun hakkuun jälkeen Metsäkeskukselle on lähetetty toteutusilmoitus tehdystä hakkuusta.


Ota yhteyttä metsäasioihin liittyen Hetix Oy:n sähköpostiin, osoitteeseen: hetixoy.yhteydenotto@outlook.com

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä

Kuva
Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä Polttopuita käytetään yleisesti ottaen asuintilojen ja saunojen lämmittämiseen. Polttopuista puhutaan pilkkeenä, klapina tai halkona. Halko on metrin mittaista halkaistua puuta ja klapi tai pilke on tavallisesti 25 tai 33 senttimetriä pitkää. Etelä-Suomessa klapia kuluu keskimäärin viisi kiintokuutiota vuoden aikana pientalon lämmitykseen, saunan lämmityksessä vastaava luku on hieman vajaan kiintokuution vuositasolla. Yksi kiintokuutio on 2,5 heittokuutiota, joka on klapikaupassa pääsääntöisesti käytetty mittasuure. Klapien hinnat vaihtelevat paikkakunnittain ja vuodenajoittain, kovan talven aikana hinnat voivat kivuta hyvinkin korkeiksi, lämmitystarpeen lisääntyessä odottamattomasti. Tehokkain puulaji lämmittämiseen on koivu. Sen lämpöarvo heittokuutiota kohden on 1010 kilowattituntia. Tulisijoissa hyötysuhteen ollessa parhaimmillaan noin 80 prosenttia, koivuirtokuution tuottaman lämpöenergian määräksi saadaan noin 800 kilowattituntia (1010 kWh x
Lue lisää

Onko metsän lannoitus kannattavaa?

Kuva
  Onko metsän lannoitus kannattavaa? Metsän kasvua voidaan tehostaa muutenkin kuin vain tekemällä heinäykset, raivaukset ja hakkuut ajallaan. Puuston kasvunopeus riippuu vallitsevista sääolosuhteista, kuten valon ja sadannan määrästä, sekä kasvupaikkaolosuhteista, joita ovat ravinteisuus ja maan vedenpidätysominaisuudet. Haluttua säätä ei pystytä tilaamaan, mutta kasvupaikkaolosuhteisiin voidaan vaikuttaa ravinteiden osalta. Parhaan puuston kasvun turvaamiseksi puilla tulee olla käytössään kaikkia ravinteita riittävästi. Ravinne-epätasapaino voi pahimmillaan hitaamman kasvun lisäksi aiheuttaa puissa kasvuhäiriöitä tai jopa kuolleisuutta. Esimerkiksi boorin puutos kuusen taimikoissa näkyy puiden monilatvaisuutena sekä puiden pensastumisena. Tämä heikentää jo huomattavasti metsikön tulevaisuuden tuloja puun laatu- ja kasvutappioiden muodossa.  Metsän lannoitukset jaetaan kahteen eri kategoriaan niiden ensisijaisen tarkoituksen mukaan. Jos ensisijaisena tarkoituksena on metsän kasvun lisä
Lue lisää

Miten metsää uudistetaan?

Kuva
Miten metsää uudistetaan? Metsän kiertoajan päättyessä ja päätehakkuun koittaessa metsänomistajalle tulee päätettäväksi uudistamistavan valinta. Eli millä tavoin uusi puusukupolvi saatetaan alulle, kun entiset puut hakataan pois. Vaihtoehtoja on useampia, niiden hinnat ja soveltuvuudet eri tilanteisiin vaihtelevat. Edullisin  uudistamismenetelmä on siemenpuuhakkuu. Se soveltuu männiköille ja koivikoille. Hakkuun yhteydessä uudistamisalalle jätetään siemenpuita tuottamaan ja levittämään siemeniä, joista uusi puusukupolvi syntyy. Männiköissä sopiva määrä siemenpuita on hehtaaria kohden 50-100 ja koivikoilla 10-20. Maanmuokkaus siemenpuuhakkuun jälkeen parantaa siemenien kasvuunlähtöä. Uuden puusukupolven synnyttyä siemenpuut voidaan hakata pois. Kylvö  on pääasiassa männiköissä käytettävä uudistamismenetelmä. Kylvö voidaan toteuttaa joko maanmuokkauksen yhteydessä tai siemenet voidaan kylvää miestyönä maanmuokkauksen jälkeen. Kylvettäessä taimikosta tulee huomattavasti istutettua taimikk
Lue lisää