Tekstit

Hakkuutähteiden myynti hyödyttää metsänomistajaa muutoinkin kuin rahallisesti

Kuva
Hakkuutähteiden myynti hyödyttää metsänomistajaa muutoinkin kuin rahallisesti Hakkuutähdettä muodostuu ainespuuhakkuun yhteydessä sivutuotteena. Niihin luetaan lehdet, neulaset, oksat ja latvat. Ainespuuhakkuussa puusta lasketaan latvaksi se rungon osuus, jolloin rungon läpimitta alittaa 6 senttimetriä. Tähteitä on aikaisemmin kerätty pääasiassa kuusivaltaisilta päätehakkuualoilta, joissa kuusen osuus on ollut vähintään 60 prosenttia. Nykyään kohteita arvioidaan enemmän tapauskohtaisesti ja esimerkiksi koivuvaltaisesta metsästä voidaan myös kerätä hakkuutähdettä, jos koivun kertymä on suuri. Kannattavan hakkuutähteen keruun vuoksi puuston tiheyden olisi hyvä olla vähintään 160 kuutiota hehtaarilla ja leimikon koko vähintään 300 kuutiota. Männiköistä hakkuutähteen kerääminen ei kannata pienen kertymän vuoksi. Puunkorjuun yhteydessä hakkuukone kasaa hakkuutähteet palstalle kasoihin. Kasojen on hyvä antaa kuivua alkukesällä vähintään 2 viikkoa ja loppukesällä vähintään 4 viikkoa, jotta ma
Lähetä kommentti
Lue lisää

Valtion tuella lisää metsäpinta-alaa ?

Kuva
 Valtion tuella lisää metsäpinta-alaa ? Metsitystuki on valtion tarjoama uusi tukimuoto metsänkasvatukseen. Tuen tarjoaminen on aloitettu vuonna 2021, se on määräaikainen ja se on haettavissa vuoden 2023 loppuun saakka. Tukea voidaan myöntää pääasiassa luonnollisille henkilöille, heidän muodostamilleen yhteisöille ja yhteenliittymille sekä yhteismetsille. Ensisijaisesti metsitystuki on tarkoitettu joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltoalojen tai vanhojen turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Tukea ei voi saada metsämaalle. Tuen saamiseen liittyy muutamia ehtoja: · Alueen tulee olla yhtenäinen, vähintään 0,5 hehtaaria ja keskimäärin vähintään 20 m leveä · Alueen tulee olla vesitaloudeltaan ja luontaisesti metsänkasvatukseen sopiva · Metsityksen toimenpiteitä ei ole aloitettu ennen metsitystuen hakemuksesta tehtyä päätöstä · Haettavan alueen metsittämiseen ei ole aiemmin myönnetty rahoitusta, eikä siihen haeta samanaikaisesti muuta rahoitusta · Kaavamääräykset
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mitä tehdä riukuuntuneelle metsikölle ?

Kuva
  Mitä tehdä riukuuntuneelle metsikölle ? Raivaussahalla tehtyjen taimikonhoitojen jälkeen koittaa ensiharvennuksen aika. Ensiharvennus on ensimmäinen kerta metsänkiertokulun aikana, kun hakkuukone saapuu metsään. Ensiharvennuksessa metsästä poistetaan ensisijaisesti vioittuneet ja huonolaatuiset puut, jotta kasvatettaville puille saadaan kasvutilaa. Metsikköä väljennetään niin, että jäljelle jää noin puolet puista. Ensiharvennuksen ajankohta on 25-30 vuotta metsänuudistamisesta, puuston pituus on tällöin noin 12-16 metriä. Aina taimikonhoitoja ei ole tehty, jonka vuoksi taimikko on jäänyt ylitiheäksi ja päässyt riukuuntumaan. Tällöin ensiharvennuksessa saatava puumäärä jäisi hyvin vähäiseksi, kun valtaosa puista ei ole kuitupuun mitoissa. Energiapuuhakkuu on tällöin varteenotettava vaihtoehto metsikön käsittelymenetelmäksi. Energiapuuhakkuussa puuta korjataan yleensä karsittuna rankana tai kokopuuna. Energiapuuksi luokitellaan yleensä puu, joka on vähintään 4 senttimetriä läpimitaltaa
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maapohjan vaikutus metsätilan arvoon

Kuva
Maapohjan vaikutus metsätilan arvoon Jos olet joskus katsellut metsätilasta tehtyä metsäarviota (eli hinta-arviota), olet voinut törmätä otsikkoon maapohjien arvot. Metsätila arvotetaan ensisijaisesti siellä kasvavan puuston perusteella eli kärjistetysti tukin ja kuidun määrän sekä taimikoiden pituuden perusteella, mutta myös maapohjalla on oma arvonsa. Maapohjat jaetaan Suomessa valtakunnan tasolla kasvatusmetsien osalta karkeasti viiteen eri kasvupaikkatyyppiin. Kasvupaikkatyyppi kuvaa maan ravinteisuutta ja kosteutta, eli kuinka hyvä kasvupaikan puuntuotoskyky on. Lehtomaiset kankaat Ovat ravinteikkainta ja puuntuotoskyvyltään parasta kasvupaikkaa. Ne sijaitsevat usein rinteiden ala-osissa, jonne vesi on huuhtonut hienoa maa-ainesta rinteestä. Yleisin puulaji on kuusi, jonka ohessa voi kasvaa raudus- tai hieskoivua, haapaa, raitaa sekä pihlajaa. Pensaskerroksessa kasvaa muun muassa katajaa ja vadelmia. Kenttäkerros on hyvin rehevää, lajeina mustikka, vanamo, käenkaali, metsäkurjenpo
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten metsää uudistetaan?

Kuva
Miten metsää uudistetaan? Metsän kiertoajan päättyessä ja päätehakkuun koittaessa metsänomistajalle tulee päätettäväksi uudistamistavan valinta. Eli millä tavoin uusi puusukupolvi saatetaan alulle, kun entiset puut hakataan pois. Vaihtoehtoja on useampia, niiden hinnat ja soveltuvuudet eri tilanteisiin vaihtelevat. Edullisin  uudistamismenetelmä on siemenpuuhakkuu. Se soveltuu männiköille ja koivikoille. Hakkuun yhteydessä uudistamisalalle jätetään siemenpuita tuottamaan ja levittämään siemeniä, joista uusi puusukupolvi syntyy. Männiköissä sopiva määrä siemenpuita on hehtaaria kohden 50-100 ja koivikoilla 10-20. Maanmuokkaus siemenpuuhakkuun jälkeen parantaa siemenien kasvuunlähtöä. Uuden puusukupolven synnyttyä siemenpuut voidaan hakata pois. Kylvö  on pääasiassa männiköissä käytettävä uudistamismenetelmä. Kylvö voidaan toteuttaa joko maanmuokkauksen yhteydessä tai siemenet voidaan kylvää miestyönä maanmuokkauksen jälkeen. Kylvettäessä taimikosta tulee huomattavasti istutettua taimikk
Lähetä kommentti
Lue lisää

Onko metsän lannoitus kannattavaa?

Kuva
  Onko metsän lannoitus kannattavaa? Metsän kasvua voidaan tehostaa muutenkin kuin vain tekemällä heinäykset, raivaukset ja hakkuut ajallaan. Puuston kasvunopeus riippuu vallitsevista sääolosuhteista, kuten valon ja sadannan määrästä, sekä kasvupaikkaolosuhteista, joita ovat ravinteisuus ja maan vedenpidätysominaisuudet. Haluttua säätä ei pystytä tilaamaan, mutta kasvupaikkaolosuhteisiin voidaan vaikuttaa ravinteiden osalta. Parhaan puuston kasvun turvaamiseksi puilla tulee olla käytössään kaikkia ravinteita riittävästi. Ravinne-epätasapaino voi pahimmillaan hitaamman kasvun lisäksi aiheuttaa puissa kasvuhäiriöitä tai jopa kuolleisuutta. Esimerkiksi boorin puutos kuusen taimikoissa näkyy puiden monilatvaisuutena sekä puiden pensastumisena. Tämä heikentää jo huomattavasti metsikön tulevaisuuden tuloja puun laatu- ja kasvutappioiden muodossa.  Metsän lannoitukset jaetaan kahteen eri kategoriaan niiden ensisijaisen tarkoituksen mukaan. Jos ensisijaisena tarkoituksena on metsän kasvun lisä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Metsänhoitoa ilman avohakkuuta

Metsänhoitoa ilman avohakkuuta Suomessa on reilut 600 000 metsänomistajaa. Heitä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista ja ikäryhmistä. Näin on myös luonnollista, että metsänomistamiseen liittyviä tavoitteita on laidasta laitaan. Joillekin tärkeintä on taloudellinen tuotto, toisille taas luonto- ja virkistysarvot.  Nykypäivänä metsänomistajilla on paljon erilaisia mahdollisuuksia metsän käsittelemiseksi. Perinteisten harvennus- ja päätehakkuiden rinnalle on tullut eri-ikäisrakenteinen metsä ja sen käsittelymenetelmät. Nimensä mukaisesti metsää käsitellään tällöin niin, että samassa metsikössä kasvatetaan samanaikaisesti eri kasvuvaiheessa olevaa puustoa. Eri-ikäisrakenteisen ja tavanomaisen metsän käsittelyn suurin ero on siinä, että eri-ikäisrakenteista metsää ei koskaan hakata kokonaan pois ja uudisteta, vaan se on koko ajan "metsäinen". Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelymenetelmät: Poimintahakkuu: Poimintahakkuussa metsiköstä poistetaan suurimpia puita, joiden kasvu on jo
Lähetä kommentti
Lue lisää