Onko metsän lannoitus kannattavaa?

 

Onko metsän lannoitus kannattavaa?

Metsän kasvua voidaan tehostaa muutenkin kuin vain tekemällä heinäykset, raivaukset ja hakkuut ajallaan. Puuston kasvunopeus riippuu vallitsevista sääolosuhteista, kuten valon ja sadannan määrästä, sekä kasvupaikkaolosuhteista, joita ovat ravinteisuus ja maan vedenpidätysominaisuudet. Haluttua säätä ei pystytä tilaamaan, mutta kasvupaikkaolosuhteisiin voidaan vaikuttaa ravinteiden osalta.

Parhaan puuston kasvun turvaamiseksi puilla tulee olla käytössään kaikkia ravinteita riittävästi. Ravinne-epätasapaino voi pahimmillaan hitaamman kasvun lisäksi aiheuttaa puissa kasvuhäiriöitä tai jopa kuolleisuutta. Esimerkiksi boorin puutos kuusen taimikoissa näkyy puiden monilatvaisuutena sekä puiden pensastumisena. Tämä heikentää jo huomattavasti metsikön tulevaisuuden tuloja puun laatu- ja kasvutappioiden muodossa. 

Metsän lannoitukset jaetaan kahteen eri kategoriaan niiden ensisijaisen tarkoituksen mukaan. Jos ensisijaisena tarkoituksena on metsän kasvun lisääminen, puhutaan kasvatuslannoituksesta. Kasvatuslannoitus on metsänomistajalle täysin omakustanteinen. Mikäli lannoituksen tarkoituksena on ensisijaisesti puuston terveydentilan parantaminen, on kyse terveyslannoituksesta. Boorin ja tuhkalannoituksen osalta Kemera-tuella voidaan kattaa 30 % syntyvistä kuluista.

Kannattavinta metsän lannoitus on tehdä harvennuksen ja päätehakkuun välisenä aikana, noin 5-7 vuotta ennen hakkuuta. Tällöin hyöty on rahallisesti mitattuna suurin, kun kuitupuuta reilusti arvokkaamman tukkipuun määrä metsässä kasvaa ja lannoitukseen investoitu raha saadaan nopeiten takaisin. Metsän lannoitus on yleisesti ottaen taloudellisesti hyvin kannattavaa. Lannoitukseen käytetylle rahalle saadaan noin 10-20 % vuotuinen tuotto, kun hakkuu toteutetaan noin 7 vuoden kuluttua lannoituksesta.

Ota yhteyttä metsäasioihin liittyen Hetix Oy:n sähköpostiin, osoitteeseen: hetixoy.yhteydenotto@outlook.com