Hetix Blogi

Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä Polttopuita käytetään yleisesti ottaen asuintilojen ja saunojen lämmittämiseen. Polttopuista puhutaan pilkkeenä, klapina tai halkona. Halko on metrin mittaista halkaistua puuta ja klapi tai pilke on tavallisesti 25 tai 33 senttimetriä pitkää. Etelä-Suomessa klapia kuluu keskimäärin viisi kiintokuutiota vuoden aikana pientalon lämmitykseen, saunan lämmityksessä vastaava luku on hieman vajaan kiintokuution vuositasolla. Yksi kiintokuutio on 2,5 heittokuutiota, joka on klapikaupassa pääsääntöisesti käytetty mittasuure. Klapien hinnat vaihtelevat paikkakunnittain ja vuodenajoittain, kovan talven aikana hinnat voivat kivuta hyvinkin korkeiksi, lämmitystarpeen lisääntyessä odottamattomasti. Tehokkain puulaji lämmittämiseen on koivu. Sen lämpöarvo heittokuutiota kohden on 1010 kilowattituntia. Tulisijoissa hyötysuhteen ollessa parhaimmillaan noin 80 prosenttia, koivuirtokuution tuottaman lämpöenergian määräksi saadaan noin 800 kilowattituntia (1010 kWh x

Taimien istutus Suurin osa päätehakkuiden tuloksena syntyvistä uudistusaloista uudistetaan istuttamalla. Muita vaihtoehtoisia tapoja ovat esimerkiksi siementen kylvö tai siemenpuiden jättäminen uudistusalalle. Istuttaessa investointi on suurempi kuin kylvettäessä. Taimien istutuksella nopeutetaan metsän kiertoaikaa kylvämiseen verrattuna. Taimi on yleensä noin 20 senttimetrin mittainen, tällaiset taimet ovat pääsääntöisesti kuusen tai männyn taimia. Rauduskoivun pituus istuttaessa on lähempänä 30 senttimetriä. Pisimmillään taimet voivat olla jopa yli 50 senttimetrin mittaisia, tämä kuitenkin näkyy jo merkittävästi taimen hinnassa ja myös sen istuttaminen on haastavaa. Pidempien taimien käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi jo kertaalleen istutettua alaa täydennysistuttaessa. Tällöin käytetty pidempi taimi ei jää jälkeen muista taimista ja pintakasvillisuudesta alkuperäiseen istutukseen verrattuna. Uudistusala suositellaan valmisteltavaksi taimien paremman kasvuunlähdön ja tukkimiehentäilt