Taimien istutus

Taimien istutus


Suurin osa päätehakkuiden tuloksena syntyvistä uudistusaloista uudistetaan istuttamalla. Muita vaihtoehtoisia tapoja ovat esimerkiksi siementen kylvö tai siemenpuiden jättäminen uudistusalalle. Istuttaessa investointi on suurempi kuin kylvettäessä. Taimien istutuksella nopeutetaan metsän kiertoaikaa kylvämiseen verrattuna.

Taimi on yleensä noin 20 senttimetrin mittainen, tällaiset taimet ovat pääsääntöisesti kuusen tai männyn taimia. Rauduskoivun pituus istuttaessa on lähempänä 30 senttimetriä. Pisimmillään taimet voivat olla jopa yli 50 senttimetrin mittaisia, tämä kuitenkin näkyy jo merkittävästi taimen hinnassa ja myös sen istuttaminen on haastavaa. Pidempien taimien käyttö tulee kyseeseen esimerkiksi jo kertaalleen istutettua alaa täydennysistuttaessa. Tällöin käytetty pidempi taimi ei jää jälkeen muista taimista ja pintakasvillisuudesta alkuperäiseen istutukseen verrattuna.



Uudistusala suositellaan valmisteltavaksi taimien paremman kasvuunlähdön ja tukkimiehentäiltä välttymisen vuoksi. Kuusessa on muihin metsänkasvatuksessa yleisesti käytettyihin puulajeihin verrattuna paljon oksia, ja osittain tämän vuoksi latvukset usein kerätään pois kuusivaltaisilta paikoilta. Tämä edesauttaa myös istutusta edeltävää maanmuokkausta helpottaen sen tekemistä ja parantaen lopputulosta, kun risut eivät haittaa kaivinkoneen työskentelyä.

Maanmuokkaus tehdään uudistusalalla, kun latvusmassa on saatu kerättyä tai puut saatu ajettua pois, jos latvusmassaa ei kerätä. Kaivinkoneella tehdään mättäitä tai rikotaan maan pintaa taimia varten. Kuusella suositustiheys on 1800 kpl/ha, rauduskoivulla 1600 kpl/ha ja männyllä 2000 kpl/ha. Kallioisilla tai kivisillä kohdilla mättäitä ei saa tehtyä ja näille kohdille pelkkä kylvö voi toimia paremmin.



Suurin osa Suomessa istutettavista taimista istutetaan toukokuun alun ja juhannuksen välisenä aikana, mutta joitakin istutetaan myös syksyn aikana, syysistutuksina. Taimien on oltava istuttaessa täysin sulia ja taimipaakusta pitää puristettaessa irrota vettä, jotta kosteutta on varmasti riittävästi. Taimet tulee säilyttää varjoisassa ja viileässä paikassa ennen istuttamista. 

Istuttaminen tapahtuu pottiputkella ja taimia kannetaan olkapäällä roikkuvassa vakassa. Vakkaan laitetaan yleensä laatikollinen taimia kerrallaan. Laatikossa on 90 taimea, hieman puulajista ja taimitarhasta riippuen. Istuttaminen kannattaa aloittaa istutusalan reunasta järjestäen. Ylimääräiseltä kävelyltä vältytään, kun käännytään takaisin päin istuttamaan, kun taimia on vakassa puolet jäljellä. Näin ollaan takaisin lähtöpisteellä aina vakallisen jälkeen, eikä tyhjän vakan kanssa tarvitse kävellä turhaan.

Tee tarjouspyyntö istutustyöstä Hetix Oy:n sähköpostiin, osoitteeseen; hetixoy.yhteydenotto@outlook.com

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä

Kuva
Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä Polttopuita käytetään yleisesti ottaen asuintilojen ja saunojen lämmittämiseen. Polttopuista puhutaan pilkkeenä, klapina tai halkona. Halko on metrin mittaista halkaistua puuta ja klapi tai pilke on tavallisesti 25 tai 33 senttimetriä pitkää. Etelä-Suomessa klapia kuluu keskimäärin viisi kiintokuutiota vuoden aikana pientalon lämmitykseen, saunan lämmityksessä vastaava luku on hieman vajaan kiintokuution vuositasolla. Yksi kiintokuutio on 2,5 heittokuutiota, joka on klapikaupassa pääsääntöisesti käytetty mittasuure. Klapien hinnat vaihtelevat paikkakunnittain ja vuodenajoittain, kovan talven aikana hinnat voivat kivuta hyvinkin korkeiksi, lämmitystarpeen lisääntyessä odottamattomasti. Tehokkain puulaji lämmittämiseen on koivu. Sen lämpöarvo heittokuutiota kohden on 1010 kilowattituntia. Tulisijoissa hyötysuhteen ollessa parhaimmillaan noin 80 prosenttia, koivuirtokuution tuottaman lämpöenergian määräksi saadaan noin 800 kilowattituntia (1010 kWh x
Lue lisää

Onko metsän lannoitus kannattavaa?

Kuva
  Onko metsän lannoitus kannattavaa? Metsän kasvua voidaan tehostaa muutenkin kuin vain tekemällä heinäykset, raivaukset ja hakkuut ajallaan. Puuston kasvunopeus riippuu vallitsevista sääolosuhteista, kuten valon ja sadannan määrästä, sekä kasvupaikkaolosuhteista, joita ovat ravinteisuus ja maan vedenpidätysominaisuudet. Haluttua säätä ei pystytä tilaamaan, mutta kasvupaikkaolosuhteisiin voidaan vaikuttaa ravinteiden osalta. Parhaan puuston kasvun turvaamiseksi puilla tulee olla käytössään kaikkia ravinteita riittävästi. Ravinne-epätasapaino voi pahimmillaan hitaamman kasvun lisäksi aiheuttaa puissa kasvuhäiriöitä tai jopa kuolleisuutta. Esimerkiksi boorin puutos kuusen taimikoissa näkyy puiden monilatvaisuutena sekä puiden pensastumisena. Tämä heikentää jo huomattavasti metsikön tulevaisuuden tuloja puun laatu- ja kasvutappioiden muodossa.  Metsän lannoitukset jaetaan kahteen eri kategoriaan niiden ensisijaisen tarkoituksen mukaan. Jos ensisijaisena tarkoituksena on metsän kasvun lisä
Lue lisää

Miten metsää uudistetaan?

Kuva
Miten metsää uudistetaan? Metsän kiertoajan päättyessä ja päätehakkuun koittaessa metsänomistajalle tulee päätettäväksi uudistamistavan valinta. Eli millä tavoin uusi puusukupolvi saatetaan alulle, kun entiset puut hakataan pois. Vaihtoehtoja on useampia, niiden hinnat ja soveltuvuudet eri tilanteisiin vaihtelevat. Edullisin  uudistamismenetelmä on siemenpuuhakkuu. Se soveltuu männiköille ja koivikoille. Hakkuun yhteydessä uudistamisalalle jätetään siemenpuita tuottamaan ja levittämään siemeniä, joista uusi puusukupolvi syntyy. Männiköissä sopiva määrä siemenpuita on hehtaaria kohden 50-100 ja koivikoilla 10-20. Maanmuokkaus siemenpuuhakkuun jälkeen parantaa siemenien kasvuunlähtöä. Uuden puusukupolven synnyttyä siemenpuut voidaan hakata pois. Kylvö  on pääasiassa männiköissä käytettävä uudistamismenetelmä. Kylvö voidaan toteuttaa joko maanmuokkauksen yhteydessä tai siemenet voidaan kylvää miestyönä maanmuokkauksen jälkeen. Kylvettäessä taimikosta tulee huomattavasti istutettua taimikk
Lue lisää