Hetix Blogi

  Onko metsän lannoitus kannattavaa? Metsän kasvua voidaan tehostaa muutenkin kuin vain tekemällä heinäykset, raivaukset ja hakkuut ajallaan. Puuston kasvunopeus riippuu vallitsevista sääolosuhteista, kuten valon ja sadannan määrästä, sekä kasvupaikkaolosuhteista, joita ovat ravinteisuus ja maan vedenpidätysominaisuudet. Haluttua säätä ei pystytä tilaamaan, mutta kasvupaikkaolosuhteisiin voidaan vaikuttaa ravinteiden osalta. Parhaan puuston kasvun turvaamiseksi puilla tulee olla käytössään kaikkia ravinteita riittävästi. Ravinne-epätasapaino voi pahimmillaan hitaamman kasvun lisäksi aiheuttaa puissa kasvuhäiriöitä tai jopa kuolleisuutta. Esimerkiksi boorin puutos kuusen taimikoissa näkyy puiden monilatvaisuutena sekä puiden pensastumisena. Tämä heikentää jo huomattavasti metsikön tulevaisuuden tuloja puun laatu- ja kasvutappioiden muodossa.  Metsän lannoitukset jaetaan kahteen eri kategoriaan niiden ensisijaisen tarkoituksen mukaan. Jos ensisijaisena tarkoituksena on metsän kasvun lisä

Metsänhoitoa ilman avohakkuuta Suomessa on reilut 600 000 metsänomistajaa. Heitä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista ja ikäryhmistä. Näin on myös luonnollista, että metsänomistamiseen liittyviä tavoitteita on laidasta laitaan. Joillekin tärkeintä on taloudellinen tuotto, toisille taas luonto- ja virkistysarvot.  Nykypäivänä metsänomistajilla on paljon erilaisia mahdollisuuksia metsän käsittelemiseksi. Perinteisten harvennus- ja päätehakkuiden rinnalle on tullut eri-ikäisrakenteinen metsä ja sen käsittelymenetelmät. Nimensä mukaisesti metsää käsitellään tällöin niin, että samassa metsikössä kasvatetaan samanaikaisesti eri kasvuvaiheessa olevaa puustoa. Eri-ikäisrakenteisen ja tavanomaisen metsän käsittelyn suurin ero on siinä, että eri-ikäisrakenteista metsää ei koskaan hakata kokonaan pois ja uudisteta, vaan se on koko ajan "metsäinen". Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelymenetelmät: Poimintahakkuu: Poimintahakkuussa metsiköstä poistetaan suurimpia puita, joiden kasvu on jo