Metsänhoitoa ilman avohakkuuta

Metsänhoitoa ilman avohakkuuta


Suomessa on reilut 600 000 metsänomistajaa. Heitä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista ja ikäryhmistä. Näin on myös luonnollista, että metsänomistamiseen liittyviä tavoitteita on laidasta laitaan. Joillekin tärkeintä on taloudellinen tuotto, toisille taas luonto- ja virkistysarvot. 

Nykypäivänä metsänomistajilla on paljon erilaisia mahdollisuuksia metsän käsittelemiseksi. Perinteisten harvennus- ja päätehakkuiden rinnalle on tullut eri-ikäisrakenteinen metsä ja sen käsittelymenetelmät. Nimensä mukaisesti metsää käsitellään tällöin niin, että samassa metsikössä kasvatetaan samanaikaisesti eri kasvuvaiheessa olevaa puustoa. Eri-ikäisrakenteisen ja tavanomaisen metsän käsittelyn suurin ero on siinä, että eri-ikäisrakenteista metsää ei koskaan hakata kokonaan pois ja uudisteta, vaan se on koko ajan "metsäinen".


Eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelymenetelmät:

Poimintahakkuu:

Poimintahakkuussa metsiköstä poistetaan suurimpia puita, joiden kasvu on jo tyrehtynyt ja arvo korkea. Lisäksi kaikki sairaat ja vialliset puut poistetaan. Pienempien puiden osalta tiheitä puuryhmiä voidaan harventaa, jolloin jäljelle jääville puille tulee lisää elintilaa ja niiden kasvu kohoaa. Metsässä tulee olla jatkuvasti alikasvosta kehittymässä, jotta hakkuita voidaan tehdä noin 15 vuoden välein. Soveltuu parhaiten kuusivaltaisiin metsiin.


Pienaukkohakkuu:

Pienaukkohakkuussa metsään hakataan alle 0,3 hehtaarin suuruisia aukkoja. Kun aukon koko pidetään alle 0,3 hehtaarissa, aukolle ei synny lain mukaan uudistamisvelvoitetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alue voi taimettua luontaisesti kaikessa rauhasssa, eikä siellä tarvitse olla tietyn tiheystä ja mittaista taimikkoa kasvamassa 10 vuoden kuluttua hakkuusta. Pienaukkohakkuilla voidaan halutessaan käydä vähitellen koko metsikkö läpi, aukot taimettuvat luontaisesti ja metsiköstä muodostuu eri-ikäisrakenteinen. Soveltuu parhaiten kuusivaltaisiin metsiin.


Ota yhteyttä metsäasioihin liittyen Hetix Oy:n sähköpostiin, osoitteeseen: hetixoy.yhteydenotto@outlook.com


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä

Kuva
Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä Polttopuita käytetään yleisesti ottaen asuintilojen ja saunojen lämmittämiseen. Polttopuista puhutaan pilkkeenä, klapina tai halkona. Halko on metrin mittaista halkaistua puuta ja klapi tai pilke on tavallisesti 25 tai 33 senttimetriä pitkää. Etelä-Suomessa klapia kuluu keskimäärin viisi kiintokuutiota vuoden aikana pientalon lämmitykseen, saunan lämmityksessä vastaava luku on hieman vajaan kiintokuution vuositasolla. Yksi kiintokuutio on 2,5 heittokuutiota, joka on klapikaupassa pääsääntöisesti käytetty mittasuure. Klapien hinnat vaihtelevat paikkakunnittain ja vuodenajoittain, kovan talven aikana hinnat voivat kivuta hyvinkin korkeiksi, lämmitystarpeen lisääntyessä odottamattomasti. Tehokkain puulaji lämmittämiseen on koivu. Sen lämpöarvo heittokuutiota kohden on 1010 kilowattituntia. Tulisijoissa hyötysuhteen ollessa parhaimmillaan noin 80 prosenttia, koivuirtokuution tuottaman lämpöenergian määräksi saadaan noin 800 kilowattituntia (1010 kWh x
Lue lisää

Onko metsän lannoitus kannattavaa?

Kuva
  Onko metsän lannoitus kannattavaa? Metsän kasvua voidaan tehostaa muutenkin kuin vain tekemällä heinäykset, raivaukset ja hakkuut ajallaan. Puuston kasvunopeus riippuu vallitsevista sääolosuhteista, kuten valon ja sadannan määrästä, sekä kasvupaikkaolosuhteista, joita ovat ravinteisuus ja maan vedenpidätysominaisuudet. Haluttua säätä ei pystytä tilaamaan, mutta kasvupaikkaolosuhteisiin voidaan vaikuttaa ravinteiden osalta. Parhaan puuston kasvun turvaamiseksi puilla tulee olla käytössään kaikkia ravinteita riittävästi. Ravinne-epätasapaino voi pahimmillaan hitaamman kasvun lisäksi aiheuttaa puissa kasvuhäiriöitä tai jopa kuolleisuutta. Esimerkiksi boorin puutos kuusen taimikoissa näkyy puiden monilatvaisuutena sekä puiden pensastumisena. Tämä heikentää jo huomattavasti metsikön tulevaisuuden tuloja puun laatu- ja kasvutappioiden muodossa.  Metsän lannoitukset jaetaan kahteen eri kategoriaan niiden ensisijaisen tarkoituksen mukaan. Jos ensisijaisena tarkoituksena on metsän kasvun lisä
Lue lisää

Miten metsää uudistetaan?

Kuva
Miten metsää uudistetaan? Metsän kiertoajan päättyessä ja päätehakkuun koittaessa metsänomistajalle tulee päätettäväksi uudistamistavan valinta. Eli millä tavoin uusi puusukupolvi saatetaan alulle, kun entiset puut hakataan pois. Vaihtoehtoja on useampia, niiden hinnat ja soveltuvuudet eri tilanteisiin vaihtelevat. Edullisin  uudistamismenetelmä on siemenpuuhakkuu. Se soveltuu männiköille ja koivikoille. Hakkuun yhteydessä uudistamisalalle jätetään siemenpuita tuottamaan ja levittämään siemeniä, joista uusi puusukupolvi syntyy. Männiköissä sopiva määrä siemenpuita on hehtaaria kohden 50-100 ja koivikoilla 10-20. Maanmuokkaus siemenpuuhakkuun jälkeen parantaa siemenien kasvuunlähtöä. Uuden puusukupolven synnyttyä siemenpuut voidaan hakata pois. Kylvö  on pääasiassa männiköissä käytettävä uudistamismenetelmä. Kylvö voidaan toteuttaa joko maanmuokkauksen yhteydessä tai siemenet voidaan kylvää miestyönä maanmuokkauksen jälkeen. Kylvettäessä taimikosta tulee huomattavasti istutettua taimikk
Lue lisää