Mitä nuoren metsän hoito on?

 Mitä nuoren metsän hoito on?


Nuoren metsän hoito on varttuneemman taimikon tai nuoren kasvatusmetsikön hoitoa. Varttuneeksi taimikko luetaan, kun kasvatuskelpoisen puuston pituus raivaustyön jälkeen on yli 3 metriä, mutta alle 7 metriä (koivulla alle 9 metriä). Tätä suuremmat taimikot lasketaan nuoreksi kasvatusmetsiköksi aina 16 senttimetrin keskiläpimittaan saakka. Tällöin puuston pituus on ajallaan hoidetussa metsikössä noin 15-18 metriä.

Varttuneemman taimikon hoito on näistä perinteisempi raivaustapa. Se tehdään yleensä taimikon pituuden ollessa 3-7 metriä, tästä seuraava toimenpide on pääsääntöisesti ensiharvennus. Sitä vastoin nuoren kasvatusmetsikön hoitoa tehdään yleensä hoitamattomaksi jääneissä taimikoissa, jotka ovat hoidon puutteesta huolimatta venähtäneet yli 7 metrisiksi. 

Varttuneemman taimikon hoito on näistä kahdesta huomattavasti edullisempi raivausmenetelmä. Nuoren kasvatusmetsikön hoidossa ei usein ole selkeyttä kasvatettavista puista ja metsikkö muistuttaa enemmän ryteikköä kuin taimikkoa. Tämä tekee raivaustyöstä hidasta ja haastavaa, mikä nostaa huomattavasti hoitotoimenpiteen kustannuksia.

Nuoren kasvatusmetsikön hoito tulee hoidetuissa taimikoissa kyseeseen yleensä ainoastaan silloin, kun halutaan lykätä ensimmäistä harvennusta. Esimerkiksi puun hinnan kohoamisen tai ensiharvennuksessa hakattavien puiden tilavuuden kasvamisen toivossa.

Nuoren metsän hoitoa voidaan tehdä vuodenajasta riippumatta. Kaadettavat puut vesovat enemmän, kun ne kaadetaan lehdettömään aikaan, mutta ne eivät kerkeä saada enää kiinni kasvatettavaa puustoa pituudesssa.


Ota yhteyttä metsäasioihin liittyen Hetix Oy:n sähköpostiin, osoitteeseen: hetixoy.yhteydenotto@outlook.com

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä

Kuva
Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä Polttopuita käytetään yleisesti ottaen asuintilojen ja saunojen lämmittämiseen. Polttopuista puhutaan pilkkeenä, klapina tai halkona. Halko on metrin mittaista halkaistua puuta ja klapi tai pilke on tavallisesti 25 tai 33 senttimetriä pitkää. Etelä-Suomessa klapia kuluu keskimäärin viisi kiintokuutiota vuoden aikana pientalon lämmitykseen, saunan lämmityksessä vastaava luku on hieman vajaan kiintokuution vuositasolla. Yksi kiintokuutio on 2,5 heittokuutiota, joka on klapikaupassa pääsääntöisesti käytetty mittasuure. Klapien hinnat vaihtelevat paikkakunnittain ja vuodenajoittain, kovan talven aikana hinnat voivat kivuta hyvinkin korkeiksi, lämmitystarpeen lisääntyessä odottamattomasti. Tehokkain puulaji lämmittämiseen on koivu. Sen lämpöarvo heittokuutiota kohden on 1010 kilowattituntia. Tulisijoissa hyötysuhteen ollessa parhaimmillaan noin 80 prosenttia, koivuirtokuution tuottaman lämpöenergian määräksi saadaan noin 800 kilowattituntia (1010 kWh x
Lue lisää

Onko metsän lannoitus kannattavaa?

Kuva
  Onko metsän lannoitus kannattavaa? Metsän kasvua voidaan tehostaa muutenkin kuin vain tekemällä heinäykset, raivaukset ja hakkuut ajallaan. Puuston kasvunopeus riippuu vallitsevista sääolosuhteista, kuten valon ja sadannan määrästä, sekä kasvupaikkaolosuhteista, joita ovat ravinteisuus ja maan vedenpidätysominaisuudet. Haluttua säätä ei pystytä tilaamaan, mutta kasvupaikkaolosuhteisiin voidaan vaikuttaa ravinteiden osalta. Parhaan puuston kasvun turvaamiseksi puilla tulee olla käytössään kaikkia ravinteita riittävästi. Ravinne-epätasapaino voi pahimmillaan hitaamman kasvun lisäksi aiheuttaa puissa kasvuhäiriöitä tai jopa kuolleisuutta. Esimerkiksi boorin puutos kuusen taimikoissa näkyy puiden monilatvaisuutena sekä puiden pensastumisena. Tämä heikentää jo huomattavasti metsikön tulevaisuuden tuloja puun laatu- ja kasvutappioiden muodossa.  Metsän lannoitukset jaetaan kahteen eri kategoriaan niiden ensisijaisen tarkoituksen mukaan. Jos ensisijaisena tarkoituksena on metsän kasvun lisä
Lue lisää

Miten metsää uudistetaan?

Kuva
Miten metsää uudistetaan? Metsän kiertoajan päättyessä ja päätehakkuun koittaessa metsänomistajalle tulee päätettäväksi uudistamistavan valinta. Eli millä tavoin uusi puusukupolvi saatetaan alulle, kun entiset puut hakataan pois. Vaihtoehtoja on useampia, niiden hinnat ja soveltuvuudet eri tilanteisiin vaihtelevat. Edullisin  uudistamismenetelmä on siemenpuuhakkuu. Se soveltuu männiköille ja koivikoille. Hakkuun yhteydessä uudistamisalalle jätetään siemenpuita tuottamaan ja levittämään siemeniä, joista uusi puusukupolvi syntyy. Männiköissä sopiva määrä siemenpuita on hehtaaria kohden 50-100 ja koivikoilla 10-20. Maanmuokkaus siemenpuuhakkuun jälkeen parantaa siemenien kasvuunlähtöä. Uuden puusukupolven synnyttyä siemenpuut voidaan hakata pois. Kylvö  on pääasiassa männiköissä käytettävä uudistamismenetelmä. Kylvö voidaan toteuttaa joko maanmuokkauksen yhteydessä tai siemenet voidaan kylvää miestyönä maanmuokkauksen jälkeen. Kylvettäessä taimikosta tulee huomattavasti istutettua taimikk
Lue lisää