Puukaupan toimeksianto - helppo tie puukauppaan

Puukaupan toimeksianto - helppo tie puukauppaan

Puukauppa on metsänomistajan tilipäivä. Suurimmalla osalla metsänomistajista valtaosa metsästä saadusta tulosta tulee puukaupoista metsäyhtiöiden kanssa. Muita metsästä saatavia tuloja ovat esimerkiksi valtion maksamat kemera-tuet taimikoiden hoitoon, polttopuiden myynti ja joulukuusien kasvatus.

Metsästä saatavan tulovirran tasaisuuden takaamiseksi kannattaa metsätilan sisältää eri kasvuvaiheissa olevia kuvioita. Tavoitetilana on, että taimikoita olisi noin 25 prosenttia, päätehakkuukypsää metsää eli ”rahametsää” noin 15 prosenttia ja jäljelle jäävät 60 prosenttia olisivat sitten siltä väliltä, niin kutsuttua ”harvennusmetsää”.



Kun metsätilan kehitysluokkajakauma on suurin piirtein edellä kuvatun kaltainen, metsätilalta saadaan tasaisesti tuloja ja myös menot jaksottuvat tasaisemmin. Tällöin esimerkiksi taimikonhoidot eri kuvioilla tulevat eri vuosina ajankohtaisiksi. Tyypillisesti puukauppaa tehdään suuremmilla metsätiloilla noin kolmen vuoden välein.

Metsälaki antaa nykypäivänä metsänomistajille kohtuullisen vapaat kädet metsien hoitoon. Metsää omistetaan monista eri syistä ja metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsiensä suhteen. Taloudellisesta näkökulmasta ajateltuna metsänhoidon kriittisimmät hetket ja vuodet ovat taimien kasvuunlähdöstä ensimmäisen harvennuksen toteutumiseen saakka. Näinä vuosina tehdyt toimenpiteiden lykkäykset tai tekemättä jättämiset jättävät ison loven myöhemmistä harvennuksista ja päätehakkuusta syntyvään tuloon.



Usein ajatellaan, että järeässä päätehakkuukypsässä metsässä rahat ovat kuin pankissa. Tämä ei kuitenkaan aivan täysin pidä paikkaansa. Metsän keskimääräinen tuotto on viime vuosina ollut 4 prosentin luokkaa. Kun puut kasvavat tarpeeksi järeiksi niiden kasvu alkaa hidastumaan samaan aikaan kun puustoon sitoutunut pääoma on suurimmillaan. Tällöin metsikön tuotto voi pudota jopa alle prosenttiin, tässä vaiheessa myös lahon riski metsikössä on kohonnut.

Puukaupan toimeksiannossa ammattilainen hoitaa puukaupan alusta loppuun asti puolestasi. Puunmyyntisuunnitelma tehdään metsänomistajan toiveiden mukaisesti. Metsänomistaja voi halutessaan itse päättää, minkä yhtiön tarjouksen hyväksyy ja kenelle puut myydään.


Ota yhteyttä puukaupan toimeksiantoon liittyen Hetix Oy:n sähköpostiin, osoitteeseen: hetixoy.yhteydenotto@outlook.com

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä

Kuva
Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä Polttopuita käytetään yleisesti ottaen asuintilojen ja saunojen lämmittämiseen. Polttopuista puhutaan pilkkeenä, klapina tai halkona. Halko on metrin mittaista halkaistua puuta ja klapi tai pilke on tavallisesti 25 tai 33 senttimetriä pitkää. Etelä-Suomessa klapia kuluu keskimäärin viisi kiintokuutiota vuoden aikana pientalon lämmitykseen, saunan lämmityksessä vastaava luku on hieman vajaan kiintokuution vuositasolla. Yksi kiintokuutio on 2,5 heittokuutiota, joka on klapikaupassa pääsääntöisesti käytetty mittasuure. Klapien hinnat vaihtelevat paikkakunnittain ja vuodenajoittain, kovan talven aikana hinnat voivat kivuta hyvinkin korkeiksi, lämmitystarpeen lisääntyessä odottamattomasti. Tehokkain puulaji lämmittämiseen on koivu. Sen lämpöarvo heittokuutiota kohden on 1010 kilowattituntia. Tulisijoissa hyötysuhteen ollessa parhaimmillaan noin 80 prosenttia, koivuirtokuution tuottaman lämpöenergian määräksi saadaan noin 800 kilowattituntia (1010 kWh x
Lue lisää

Onko metsän lannoitus kannattavaa?

Kuva
  Onko metsän lannoitus kannattavaa? Metsän kasvua voidaan tehostaa muutenkin kuin vain tekemällä heinäykset, raivaukset ja hakkuut ajallaan. Puuston kasvunopeus riippuu vallitsevista sääolosuhteista, kuten valon ja sadannan määrästä, sekä kasvupaikkaolosuhteista, joita ovat ravinteisuus ja maan vedenpidätysominaisuudet. Haluttua säätä ei pystytä tilaamaan, mutta kasvupaikkaolosuhteisiin voidaan vaikuttaa ravinteiden osalta. Parhaan puuston kasvun turvaamiseksi puilla tulee olla käytössään kaikkia ravinteita riittävästi. Ravinne-epätasapaino voi pahimmillaan hitaamman kasvun lisäksi aiheuttaa puissa kasvuhäiriöitä tai jopa kuolleisuutta. Esimerkiksi boorin puutos kuusen taimikoissa näkyy puiden monilatvaisuutena sekä puiden pensastumisena. Tämä heikentää jo huomattavasti metsikön tulevaisuuden tuloja puun laatu- ja kasvutappioiden muodossa.  Metsän lannoitukset jaetaan kahteen eri kategoriaan niiden ensisijaisen tarkoituksen mukaan. Jos ensisijaisena tarkoituksena on metsän kasvun lisä
Lue lisää

Miten metsää uudistetaan?

Kuva
Miten metsää uudistetaan? Metsän kiertoajan päättyessä ja päätehakkuun koittaessa metsänomistajalle tulee päätettäväksi uudistamistavan valinta. Eli millä tavoin uusi puusukupolvi saatetaan alulle, kun entiset puut hakataan pois. Vaihtoehtoja on useampia, niiden hinnat ja soveltuvuudet eri tilanteisiin vaihtelevat. Edullisin  uudistamismenetelmä on siemenpuuhakkuu. Se soveltuu männiköille ja koivikoille. Hakkuun yhteydessä uudistamisalalle jätetään siemenpuita tuottamaan ja levittämään siemeniä, joista uusi puusukupolvi syntyy. Männiköissä sopiva määrä siemenpuita on hehtaaria kohden 50-100 ja koivikoilla 10-20. Maanmuokkaus siemenpuuhakkuun jälkeen parantaa siemenien kasvuunlähtöä. Uuden puusukupolven synnyttyä siemenpuut voidaan hakata pois. Kylvö  on pääasiassa männiköissä käytettävä uudistamismenetelmä. Kylvö voidaan toteuttaa joko maanmuokkauksen yhteydessä tai siemenet voidaan kylvää miestyönä maanmuokkauksen jälkeen. Kylvettäessä taimikosta tulee huomattavasti istutettua taimikk
Lue lisää