Ennakkoraivaus

 ENNAKKORAIVAUS


Ennakkoraivaus on ennen motoa (moto= monitoimikone) tehtävä raivaus, jonka päätarkoituksena on helpottaa moton työskentelyä. Sen voi tehdä jo pari kolme vuotta ennen suunniteltua hakkuuta. Näin minimoidaan raivauksen aiheuttama vesominen kannoista.

Ennakkoraivausalue rajautuu sovittujen kuvioiden ja/tai tilan rajojen mukaisesti. Kuvioiden rajat ovat lähtökohtaisesti erotettavissa ilman karttaa maastossa, sillä kuvioiden puustot ovat keskenään erilaisia tai sijaitsevat eri puolilla tilaa. Kuvion ollessa tien laidassa, tien reunan/ojan pohjan raivaus ei ole lähtökohtaisesti ennakkoraivaukseen sisältyvää aluetta, vaan kuuluu tienhoidon ylläpitoon.

Tärkeintä ennakkoraivauksessa on poistettavien puiden tyvien ympärysten siistiminen, jotta moto löytää tyvet helpommin. Tällöin puun tyvi tulee tarkemmin otettua talteen, eikä moto esimerkiksi joudu kouralla painamaan ensin pienempiä puita kasaan poistettavan rungon ympäriltä.





Ennakkoraivaus helpottaa motokuskin työskentelyä ja sitä kautta myös ajokoneen työntekoa. Ennakkoraivauksella saadaan hakkuuta haittaava alikasvos poistettua. Muutoin raivaus voidaan toteuttaa hyvin pitkälti metsänomistajien tavoitteiden mukaisesti, kunhan sertifioinnin (PEFC tai FSC) minimivaatimukset toteutuvat, esimerkiksi riistatiheiköiden osalta.

Uudisalan raivaus on uudistushakkuun jälkeen tehtävä toimenpide, jolla tehdään uudistusalan pohja valmiiksi uudistamista varten. Sen tarkoituksena on helpottaa hakkuun jälkeistä työskentelyä alalla. Maanmuokkaus on helpompi ja tehokkaampi tehdä, kun muokkausta haittaava kehityskelvoton pieniläpimittainen puusto on raivattu maahan. Muokkauksen laadusta tulee parempi, kun muokkausjäljissä ei ole risuja taimien tai siementen kasvuunlähtöä häiritsemässä. Etenkin kuivana kesänä risumättäisiin istutettuja taimia kuivuu, ja lopulta kuolee pystyyn. Tällöin edessä on täydennysistutustarpeen arviointi, sekä myöhemmin tuhon laajuudesta riippuen täydennysistutus.  

 

Tee tarjouspyyntö ennakkoraivaukselle tai uudisalan raivaukselle Hetix Oy:n sähköpostiin, osoitteeseen; hetixoy.yhteydenotto@outlook.com

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä

Kuva
Polttopuilla lämmityskuluihin säästöä Polttopuita käytetään yleisesti ottaen asuintilojen ja saunojen lämmittämiseen. Polttopuista puhutaan pilkkeenä, klapina tai halkona. Halko on metrin mittaista halkaistua puuta ja klapi tai pilke on tavallisesti 25 tai 33 senttimetriä pitkää. Etelä-Suomessa klapia kuluu keskimäärin viisi kiintokuutiota vuoden aikana pientalon lämmitykseen, saunan lämmityksessä vastaava luku on hieman vajaan kiintokuution vuositasolla. Yksi kiintokuutio on 2,5 heittokuutiota, joka on klapikaupassa pääsääntöisesti käytetty mittasuure. Klapien hinnat vaihtelevat paikkakunnittain ja vuodenajoittain, kovan talven aikana hinnat voivat kivuta hyvinkin korkeiksi, lämmitystarpeen lisääntyessä odottamattomasti. Tehokkain puulaji lämmittämiseen on koivu. Sen lämpöarvo heittokuutiota kohden on 1010 kilowattituntia. Tulisijoissa hyötysuhteen ollessa parhaimmillaan noin 80 prosenttia, koivuirtokuution tuottaman lämpöenergian määräksi saadaan noin 800 kilowattituntia (1010 kWh x
Lue lisää

Onko metsän lannoitus kannattavaa?

Kuva
  Onko metsän lannoitus kannattavaa? Metsän kasvua voidaan tehostaa muutenkin kuin vain tekemällä heinäykset, raivaukset ja hakkuut ajallaan. Puuston kasvunopeus riippuu vallitsevista sääolosuhteista, kuten valon ja sadannan määrästä, sekä kasvupaikkaolosuhteista, joita ovat ravinteisuus ja maan vedenpidätysominaisuudet. Haluttua säätä ei pystytä tilaamaan, mutta kasvupaikkaolosuhteisiin voidaan vaikuttaa ravinteiden osalta. Parhaan puuston kasvun turvaamiseksi puilla tulee olla käytössään kaikkia ravinteita riittävästi. Ravinne-epätasapaino voi pahimmillaan hitaamman kasvun lisäksi aiheuttaa puissa kasvuhäiriöitä tai jopa kuolleisuutta. Esimerkiksi boorin puutos kuusen taimikoissa näkyy puiden monilatvaisuutena sekä puiden pensastumisena. Tämä heikentää jo huomattavasti metsikön tulevaisuuden tuloja puun laatu- ja kasvutappioiden muodossa.  Metsän lannoitukset jaetaan kahteen eri kategoriaan niiden ensisijaisen tarkoituksen mukaan. Jos ensisijaisena tarkoituksena on metsän kasvun lisä
Lue lisää

Miten metsää uudistetaan?

Kuva
Miten metsää uudistetaan? Metsän kiertoajan päättyessä ja päätehakkuun koittaessa metsänomistajalle tulee päätettäväksi uudistamistavan valinta. Eli millä tavoin uusi puusukupolvi saatetaan alulle, kun entiset puut hakataan pois. Vaihtoehtoja on useampia, niiden hinnat ja soveltuvuudet eri tilanteisiin vaihtelevat. Edullisin  uudistamismenetelmä on siemenpuuhakkuu. Se soveltuu männiköille ja koivikoille. Hakkuun yhteydessä uudistamisalalle jätetään siemenpuita tuottamaan ja levittämään siemeniä, joista uusi puusukupolvi syntyy. Männiköissä sopiva määrä siemenpuita on hehtaaria kohden 50-100 ja koivikoilla 10-20. Maanmuokkaus siemenpuuhakkuun jälkeen parantaa siemenien kasvuunlähtöä. Uuden puusukupolven synnyttyä siemenpuut voidaan hakata pois. Kylvö  on pääasiassa männiköissä käytettävä uudistamismenetelmä. Kylvö voidaan toteuttaa joko maanmuokkauksen yhteydessä tai siemenet voidaan kylvää miestyönä maanmuokkauksen jälkeen. Kylvettäessä taimikosta tulee huomattavasti istutettua taimikk
Lue lisää